keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Let's Be Kids Again

Monissa blogeissa tehdään yhteenvetoa kuluneesta vuodesta 2009. Koska en ole ollut blogimaailmassa vielä kovin kauaa, päätin itse muistella aikaa hieman kauempaa menneisyydestä. Nykyään suurin osa lastenohjelmista on mielestäni aivan kamalaa väkivaltaista soopaa, mutta omassa lapsuudessani oli kymmenittäin loistavia lastenohjelmia, joita katsottiin harva se päivä. Olihan niissäkin osassa väkivaltaa, mutta suurin osa niistä oli kuitenkin "harmittomia" ja opettavaisia. Muistattekos kultaisilta 80- ja 90-luvuilta vielä nämä:

JEM


(Osaan vieläkin ulkoa näitä biisejä)

MAXIE'S WORLD


MY LITTLE PONY


(Lohikäärme Piikki oli mun ehdoton suosikki!)

HALINALLET


(Kuulostaako teistäkin siltä, että Simpsoneiden Bart laulaisi tässä? :D)

SNORKKELIT


 (Kaikki aina luuli, että huijaan tällaisesta ohjelmasta, koska sitä ei vissiin ikinä tullut telkkarista. Mun tädillä oli näitä videokasetilla ja katsoin niitä aina siellä ollessani. Ne oli vähän niinkuin vedenalaisia smurffeja. Tässä vielä ihan suomalaistakin todistusaineistoa)

KUMMIKARHUT



ALFRED J. KVAK



MAIJA MEHILÄINEN



VILI VILPERI



TAO TAO



Näiden lisäksi omaan lapsuuteen kuuluivat myös ohjelmat:
Rölli, Seikkailumetsä, Kaukametsän Pakolaiset, Sandokan, Tohtori Sykerö, Prätkähiiret, He-Man, Turtlesit, Smurffit, Tikun ja Takun Pelastuspartio, Ankronikka, Count Duckula, Nils Holgersson: Peukaloisen Retket, Matka Maailman Ympäri, Bambukarhut, Äly ja Väläys sekä tietenkin ikisuosikit Nalle Puh ja Muumit (joita muuten löytyy hyllystä ainakin 10 dvd:n verran). Varmasti unohdin vielä jotain, sillä niitä lastenohjelmia tuli aivan älyttömästi!

Lapsuudessa tuli katseltua myös jonkin verran animea.  Pikku Naisia -videokasettini katsoin oikeasti puhki. Ääni ja kuva alkoivat reistailla niin paljon, että lopulta video oli vain pakko heittää roskiin. Voi sitä murheen päivää. Muita vain videolla olleita anime-ihanuuksia olivat Candy Candy, Lady Lady ja kaikkien aikojen pelottavin "lastenohjelma" eli Hopeanuoli.


LADY LOVELY LOCKS



Ehdoton suosikkini lapsena oli kuitenkin Lady Lovely Locks! On se edelleenkin. Siinä oli aivan huiput pahikset: Herttuatar Korpinkutri (hoksaattehan :D), Karvapallo ja Takut. Mulla on kaikki jaksot videolla tätä viimeistä lukuunottamatta. Katsokaapa se, jos vain millään jaksatte (jakson pituus oli aina noin 10 min).

Mitä te katsoitte lapsena?

maanantai 28. joulukuuta 2009

Sininen Hetki



Kävin tänään Marian luona. Päällä oli muuten uusi kukonaskelkuvioinen kaulahuivi, uudet mustat pehmeät lapaset ja vähän aikaa sitten Tunnetilan Ninalta ostetut Dr. Martensin maiharit. Surkeasta säästä huolimatta innostuimme kuvailemaan ulkona. Siellä pyrytti niin, että tuskin näki eteensä ja jalat upposivat polvia myöten pehmeään lumihankeen. Oli meillä siitäkin huolimatta hauskaa. Ilman edes  jokseenkin siedettäviä ja julkaisukelpoisia kuvia ei sieltä pyrystä lähdetty. Onneksi sisällä saatiin kuumaa glögiä ja pipareita.




(Marialta joululahjaksi saatu koru ^__^)






(kuvista 01, 02, 04, 07 & 08 maria_neiti)

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Kylmimmästä Kohtaa Vettä




"Kahlasit liian syvälle.
Ei ollut vaihtoehtoa/paluuta
myöhemmin muistaisit vain viillot
kasvoille lyövät aallot kuin pahan unen
arpien
tyhjyyden iholla"

 Jouluna lahjapapereiden alta paljastui Heli Slungan runoteokset Jumala ei soita enää tänne (2008) ja Varjomadonna (2009). Slunga on vuonna 1982 syntynyt Tervolasta lähtöisin oleva nainen. Pohjoisen kylmyys puhaltaa runoista läpi. Ahmin Slungan teokset heti jouluaaton jälkeisinä iltoina, vahvat sanat imaisivat mukaansa. Sanoja ei turhaan pelätä, mitään kaunistella. Runoissa käsitellään karulla tavalla aiheita ankeasta lapsuudesta ja nuoruudesta, vaikeasta äitisuhteesta aina naiseksi kasvamiseen asti. Osa runoista on raakoja, rohkean seksuaalisia, mutta mukaan mahtuu myös hempeitä valon pilkahduksia kaiken mustan keskelle.  Ei ihme, että Slunga saavutti toisen sijan kevään 2007 J. H. Erkon runokilpailussa.

Oikeastaan ainut kosketukseni runoihin ennen Slungaan tutustumista oli Sylvia Plath. Slungan Varjomadonna-teoksesta löytyykin runo juuri hänelle - Sylvia Plathille.








 

 

(Teoksesta: Jumala ei soita enää tänne)

 

                                   KIVENKOLO EI SINUA SUOJAA

 

KUN NAINEN ON HAJONNUT



                                     MIKÄ ON TÄMÄ KERUBINKASVOINEN

                                                 
                                    KYMMENEN VUOTTA

(Teoksesta: Varjomadonna)

perjantai 25. joulukuuta 2009

This Is A Gift




              

Tänä vuonna olen ollut kiltti. Joulupukin tontut olivat tuoneet ovelle säkillisen paketteja, josta paljastui minullekin monen monta lahjaa. Sain muun muassa runsaasti kuunneltavaa ja luettavaa, herkkuja, koruja ja ihanan kellon. Levyistä ehdottomasti mieluisin oli Florence + The Machinen deluxe-box, joka sisältää 3 levyä ja yhden keikkataltioinnin (dvd). Kirjasen ihanat kuvat saivat minut huokailemaan ihastuksesta.




Myös Landon Piggin uusin levy ihastutti kansitaiteellaan ja
toki myös musiikillisella sisällöllään.

 

torstai 24. joulukuuta 2009

Little Women

Elokuva Little Women on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut minulle jokavuotinen jouluperinne. Toki katson sitä kaikkina vuodenaikoina, mutta jouluisin se on ehdoton The Snowmanin ohella. Vuonna 1994 ilmestyneen Little Womenin on ohjannut Gillian Armstrong ja se perustuu tietenkin Louisa May Alcottin iki-ihanaan kirjaan. Elokuva kertoo viidestä Marchin sisaruksesta ja heidän elämästään Concordissa, Massachusettsissa Amerikan sisällissodan vallitessa. Sisarusten isä taistelee rintamalla ja tytöt yrittävät vahvan äitinsä kanssa selviytyä vaikeista ajoista ja kasvaa samalla aikuisiksi. Kirjailijaksi haluava Jo kirjoittaa näytelmiä, joita sisarukset esittävät keskenään. He ystävystyvät naapuriin muuttaneen Theodore "Laurie" Laurencen kanssa. Elokuvassa käydään läpi elämän iloja ja suruja aina rakkaudesta läheisen menettämiseen. Tästä elokuvasta tulee aina lämmin ja kotoisa olo. Kauniit kesäiset ja erityisesti ne talviset, lumiset maisemat viehättävät. Hetkeksi voi siirtyä vanhaan aikaan. Elokuvan näyttelijäkaarti on muuten huippuluokkaa, sisältäen muun muassa suosikkini Susan Sarandonin, Winona Ryderin ja Christian Balen.

Winona Ryder on Jo March

Trini Alvarado on Meg March

Claire Danes on Beth March

Kirsten Dunst on nuori Amy March

Samantha Mathis näyttelee varttunutta Amya

Susan Sarandon on sisarusten äiti Abigail March

Christian Bale on Laurie

Eric Stoltz on John Brooke

Gabriel Byrne on Friedrich Bhaer

"We bear our souls and tell the most appalling secrets"

"That's my sister. She's completely bald in front"


"Oh Teddy please don't ask me"

Kursiivi"Your father's been wounded"

"I sold my hair"




"I can be brave like you"



"Jo. Such a little name for.. such a person"

(kuvat)



Ihanaa joulua kaikille!